Matkareitti antiikin ja modernin arkkitehtuurin välillä Carlo Scarpan paikkojen kautta.
Carlo Scarpa (1906-1978) oli yksi 1900-luvun Italian vaikutusvaltaisimmista arkkitehdeistä, joka tulkitsi taitavasti Venetsian perinteistä arkkitehtuuria modernista näkökulmasta. Carlo Scarpa alkoi tutkia lasin valtavia mahdollisuuksia jo uransa alkuvaiheista lähtien Cappellinin ja Veninin lasivalmistajien taiteellisena suunnittelijana Muranossa. Palauttamalla vanhoja käsityömenetelmiä ja kokeilemalla uusia lasinpuhallustekniikoita hän kehitti kromaattisia ja geometrisia ratkaisuja, jotka muuttivat italialaisen lasinvalmistuksen lopullisesti. Siitä lähtien perinteisten raaka-aineiden innovatiivinen käyttö on ollut hänen teoksilleen ominaista.
Venetsian kaupunkiympäristössä, jossa rakennukset ja asunnot heijastuvat kanaviin ja ympäröivään laguuniin, vedestä ja valosta tulee olennainen osa ympäristöä. Carlo Scarpa päätti käyttää luonnonelementtejä, kuten vettä ja valoa, arkkitehtuurin osatekijöinä, jotta tilat avautuisivat perspektiivisille maisemille ja valon äärettömille leikeille.
Kierroksen ensimmäinen kohde on Olivetti Showroom Pyhän Markuksen aukiolla. Näyttelyhuoneessa luodaan veden teema uudelleen käyttämällä muutamia sisustuslaitteita. Esittelytilan sisustuksessa on käytetty paikallisia materiaaleja, kuten lasia, marmoria, kiveä ja puuta, jotka on kauniisti yhdistetty toisiinsa, jotta Olivetti-kirjoituskoneiden esittelylle saadaan tyylikäs tunnelma. Carlo Scarpan pyrkimys luonnonelementtien ja arkkitehtonisen tilan väliseen harmoniaan näkyy parhaiten Venetsian Querini Stampalia -säätiössä, joka on kiertueen seuraava kohde. Carlo Scarpa vahvisti rakennusta ja kunnosti sekä museon sisääntuloaulan että palatsin puutarhan. Hän sai takaisin hallintaansa rakennuksen avoimen osan, joka oli jäänyt käyttämättä, koska se oli säännöllisesti tulvinut. Carlo Scarpa nosti alueen pohjakerroksesta ja muutti sen palatsin kävijöiden kulkuväyläksi. Pohjakerrokseen tuleva vesi oli eristetty seinällä ja johdettu takapuutarhaan. Tämän ratkaisun ansiosta vesi saa esteettistä arvoa, ja se on samalla harmonisesti rinnakkain rakennuksen muiden arkkitehtonisten elementtien kanssa.