Prambananin temppeli on Indonesian suurin hindutemppeli. Sen tarkka valmistusajankohta ja sen tilaaja ovat edelleen epävarmoja. Yleisesti uskotaan kuitenkin, että Sanjaya-dynastian kuningas Balitung Maha Sambu rakensi sen 900-luvun puolivälissä. Tämä teoria perustuu temppelin läheltä löytyneeseen Syiwagrha-kirjoitukseen, joka on nyt Jakartan kansallismuseossa. Kirjoitus, joka on päivätty vuodelle 778 Saka (856 jKr.), on kirjoitettu Rakai Pikatanin valtakaudella. Prambananin alkuperäinen pohjapiirustus on suorakulmainen, ja siinä on ulkopiha ja kolme pääosaa: Jaba (ulkopiha), Tengahan (keskipiha) ja Njeron (sisäpiha). Ulkopihan pinta-ala on 390 neliömetriä, ja sitä ympäröi aikoinaan kivimuuri, joka on nyt raunioina. Piha on tällä hetkellä tyhjä, eikä ole tiedossa, onko siellä ollut rakennuksia tai koristeita.