Sintra Sintran kylästä löytyy todistuksia lähes kaikilta Portugalin historian kausilta, ja usein myös sellaisilta, jotka ovat merkityksensä vuoksi ylittäneet tämän alueen rajat. Kun Sintraa haettiin Unescon maailmanperintökohteeksi/kulttuurimaisemaksi, kyse oli kokonaisen alueen luokittelusta, joka oli itsestään kulttuuri- ja ympäristökonteksti, jolla oli erityispiirteitä: kulttuurinen kokonaisuus, joka on säilynyt koskemattomana palatsien ja puistojen, kartanoiden ja niihin liittyvien puutarhojen ja metsien, palatsien ja chalet'ien, jotka sijoittuvat keskelle yltäkylläistä kasvillisuutta, sekä laajojen muurien ympäröimien osien, jotka kruunaavat Serran korkeimmat huiput, muodostama kokonaisuus. Myös lukuisia meditaatioluostareita kallioiden, metsien ja suihkulähteiden välissä: kirkkoja, kappeleita ja erakoita, maallisia uskon ja taiteen keskuksia; lopuksi ehjä kulttuurinen kokonaisuus, jossa on lukuisia arkeologisia jäännöksiä, jotka viittaavat useita vuosituhansia vanhaan asutukseen. Lue vähemmän
Cabo da Roca Cabo da Roca on Manner-Portugalin ja Manner-Euroopan läntisin piste. Paikalla voi vierailla, mutta ei äärimmäiseen, vaan 140 metrin korkeudessa sijaitsevalle alueelle. Kap muodostaa Serra de Sintran länsiosan, joka syöksyy Atlantin valtamereen. Luís Vaz de Camões kuvaili sitä paikaksi, jossa “maa päättyy ja meri alkaa” (teoksessa Os Lusíadas, Canto III). Hautakivellä varustettu kivikuvio merkitsee tätä maantieteellistä ominaisuutta kaikille, jotka vierailevat tässä paikassa. Sen kasvisto on monipuolinen, ja monissa tapauksissa siellä on ainutlaatuisia lajeja, ja se on useiden tutkimusten kohteena, jotka ulottuvat myös muun muassa geomorfologiaan. Se on osa Sintra-Cascais-luonnonpuistoa, ja se sijaitsee alueella, jonne on helppo päästä ja jossa vierailee paljon turisteja.
Cascais Sen alkuperä itsenäisenä yksikkönä juontaa juurensa 7. kesäkuuta 1364 annettuun kaupungin peruskirjaan, jossa Portugalin kuningas D. Pedro I erotti sen Sintran termistä sen taloudellisen kehityksen vuoksi. Hallinnollisesti se itsenäistyi vasta vuonna 1514, jolloin se sai oman peruskirjan. Paleoliittiselta ajalta lähtien asuttu ja arkeologisesti merkittävä kunta on jo varhain keskittynyt maataloustuotantoon, kalastukseen ja luonnonvarojen hyödyntämiseen. Tejo vaikutti osaltaan sen merkitykseen, ja sillä on nykyään laaja sotilaallinen arkkitehtoninen perintö. Luonnon- ja maisema-arvojensa vuoksi sekä kylä että kunta kokivat suosion nousun, ja siitä tuli portugalilaisten ja ulkomaalaisten eliittien suosima kohde 1800-luvulta lähtien. Rautatien tulo ja sähköistäminen olivat olennaisen tärkeitä kunnan kehityksen kannalta, ja ne olivat tärkein tekijä sen kaupungistumisessa vuodesta 1930 lähtien. Lue vähemmän