Vercingétorixin patsas: Opastetut kierrokset ja aktiviteetit

Place de Jaudella oleva Vercingétorixin pronssipatsas kuvaa kuuluisaa sankaria, joka ratsastaa laukkaavan hevosen selässä ja jolla on kädessään miekka. Hevosen alla on kuollut roomalainen sotilas. Tutustu tähän veistokseen, joka seisoo kuuden roomalaistyylisen pilarin kannatteleman alustan päällä. Vercingétorixin kilpi roikkuu keskimmäisestä pilarista.

Vercingétorixin tarinaan kannattaa tutustua hieman lähemmin. Hän johti gallialaiset voittoon Rooman keisari Julius Caesaria vastaan vuonna 52 eaa. Gergovian taistelussa, joka käytiin aivan nykyajan Clermont-Ferrandin kaupungin ulkopuolella kylässä nimeltä La Roche-Blanche.

Tämän ensimmäisen voiton jälkeen gallialaiset joukot alkoivat muodostaa erilaisia ryhmiä, joista jotkut loikkasivat roomalaisten puolelle. Roomalaisten armeija ajoi lopulta Vercingétorixin ja hänen joukkonsa Alesiaan. Monta kuukautta kestäneen piirityksen jälkeen gallilaisten johtaja joutui antautumaan. Hänet vietiin Roomaan, vangittiin ja lopulta teloitettiin. Nykyään Vercingétorix nähdään monien ranskalaisten kansallisten ominaisuuksien symbolina, joihin kuuluu vahvuus, ylpeys ja sotaisuus. Hänen marssinsa Rooman läpi kahleissa on kuolematon osa ranskalaista kulttuuria. Hänen kuvansa on minkä tahansa Asterix-sarjakuvakirjan ensimmäisellä sivulla.

Koska Vercingétorix oli kotoisin Auvergnesta, kaupunkiin suunniteltiin patsasta hänen muistolleen ensimmäisen kerran 1860-luvulla. Clermont-Ferrandin kaupunginneuvoston puheenjohtaja Émile Combes paljasti patsaan kuitenkin vasta vuonna 1903. Patsaan veistäjä on Frédéric Auguste-Barthold, joka on yksi Ranskan merkittävimmistä kuvanveistäjistä. New Yorkin Vapaudenpatsas on hänen kuuluisimpia töitään.

Vercingétorixin patsas sijaitsee Place de Jaudella, joka on yksi Clermont-Ferrandin vilkkaimmista aukioista ja erinomainen paikka ihmisten katselulle. Tilaa kahvi jossakin aukion baarissa samalla, kun nautit näkymistä Vercingétorixin patsaalle. Tulet huomaamaan, että monet paikalliset ovat edelleen ylpeitä tästä vanhasta auvergnelaisesta sankarista.