Hagia Sofia, yksi kaupungin vanhimmista kirkoista, on tyyppiesimerkki Bysantin keskivaiheen arkkitehtuurista. Vaikka kirkon ulkoasu saattaa vaikuttaa vaatimattomalta, laajoissa sisÀtiloissa on lukuisia nÀkemisen arvoisia, vuosisatoja vanhoja mosaiikkeja ja freskoja.
Monet historiantutkijat ajoittavat kirkon rakentamisen 700-luvulle, mutta viitteitÀ löytyy myös sen puolesta, ettÀ kirkko olisikin rakennettu jo 500-luvulla. Se saattaa olla jopa vanhempi kuin tunnetumpi samanniminen kirkko Istanbulissa. Arkeologisissa kaivauksissa on löytynyt jÀÀnteitÀ vielÀ vanhemmasta kristillisestÀ basilikasta sekÀ Rooman ajan rakennuksesta, jotka molemmat ovat sijainneet samalla paikalla.
Hagia Sofian kirkko toimi alkujaan ortodoksikirkkona, mutta 1500-luvulla se muunnettiin moskeijaksi. Vuoden 1917 suuren tulipalon jÀlkeen kirkko entisöitiin ja palautettiin entiseen kristillisen kirkon rooliinsa.
Aloita kirkkoon tutustuminen tarkastelemalla sitÀ ulkopuolelta. Huomaat, miten kirkon ympÀrillÀ olevat puutarhat ja palmut pehmentÀvÀt rakennuksen ankaraa ulkonÀköÀ. Kun astut sisÀÀn, huomaat ensimmÀisenÀ 10metriÀ korkean kattokupolin. Kupolin mosaiikki on 800-luvulta, ja se esittÀÀ Kristuksen taivaaseenastumista.
Kirkossa on muitakin alkuperÀisiÀ mosaiikkeja 700-luvulta. Tuohon aikaan uskonnollisia hahmoja ei saanut esittÀÀ kuvataiteessa, joten mosaiikeissa on niiden sijaan tÀhtiÀ, ristejÀ ja tekstiÀ. Kirkossa on myös 1000-luvulta freskoja, joissa esitetÀÀn kuvin eri pyhimyksiÀ.
KĂ€veleskele myös kirkon luoteispuolella sijaitsevalla Hagia Sofian aukiolla. Piipahda lĂ€heisessĂ€ Terkenlis and Byzantium âkonditoriassa ja maista kuuluisaa tsourekia, pullaa muistuttavaa leivonnaista, jota saa eri makuina.
Hagia Sofian kirkko on avoinna joka pÀivÀ, ja sinne on vapaa pÀÀsy. Muista, ettÀ shortseja ja hihattomia paitoja ei katsota kirkossa hyvÀllÀ.