Hagia Sofia, yksi kaupungin vanhimmista kirkoista, on tyyppiesimerkki Bysantin keskivaiheen arkkitehtuurista. Vaikka kirkon ulkoasu saattaa vaikuttaa vaatimattomalta, laajoissa sisätiloissa on lukuisia näkemisen arvoisia, vuosisatoja vanhoja mosaiikkeja ja freskoja.
Monet historiantutkijat ajoittavat kirkon rakentamisen 700-luvulle, mutta viitteitä löytyy myös sen puolesta, että kirkko olisikin rakennettu jo 500-luvulla. Se saattaa olla jopa vanhempi kuin tunnetumpi samanniminen kirkko Istanbulissa. Arkeologisissa kaivauksissa on löytynyt jäänteitä vielä vanhemmasta kristillisestä basilikasta sekä Rooman ajan rakennuksesta, jotka molemmat ovat sijainneet samalla paikalla.
Hagia Sofian kirkko toimi alkujaan ortodoksikirkkona, mutta 1500-luvulla se muunnettiin moskeijaksi. Vuoden 1917 suuren tulipalon jälkeen kirkko entisöitiin ja palautettiin entiseen kristillisen kirkon rooliinsa.
Aloita kirkkoon tutustuminen tarkastelemalla sitä ulkopuolelta. Huomaat, miten kirkon ympärillä olevat puutarhat ja palmut pehmentävät rakennuksen ankaraa ulkonäköä. Kun astut sisään, huomaat ensimmäisenä 10metriä korkean kattokupolin. Kupolin mosaiikki on 800-luvulta, ja se esittää Kristuksen taivaaseenastumista.
Kirkossa on muitakin alkuperäisiä mosaiikkeja 700-luvulta. Tuohon aikaan uskonnollisia hahmoja ei saanut esittää kuvataiteessa, joten mosaiikeissa on niiden sijaan tähtiä, ristejä ja tekstiä. Kirkossa on myös 1000-luvulta freskoja, joissa esitetään kuvin eri pyhimyksiä.
Käveleskele myös kirkon luoteispuolella sijaitsevalla Hagia Sofian aukiolla. Piipahda läheisessä Terkenlis and Byzantium ‑konditoriassa ja maista kuuluisaa tsourekia, pullaa muistuttavaa leivonnaista, jota saa eri makuina.
Hagia Sofian kirkko on avoinna joka päivä, ja sinne on vapaa pääsy. Muista, että shortseja ja hihattomia paitoja ei katsota kirkossa hyvällä.