Tämä 1500-luvulta peräisin oleva moskeija on paitsi Istanbulin suurin edelleen toiminnassa oleva moskeija myös yksi kaupungin symbolisimmista.

Sulttaani Süleyman Suuren käskystä 1550-luvulla rakennettu Süleymaniyen moskeija on Istanbulin suurin ja ylväin moskeija. Tämä uljas ottomaanikauden rakennus sijaitsee Istanbulin kolmannella vuorella lyhyen kävelymatkan päässä Suuresta basaarista. Moskeijalta voit ihailla suurenmoisia maisemia Kultaisen sarven lahdelle. Kuuluisa ottomaaniarkkitehti Mimar Sinan suunnitteli Süleymaniyen moskeijan tarkoituksenaan luoda Hagia Sofiaakin loisteliaampi ja suurempi maamerkki. Sinan lainasi juutalaiskristillisestä perinteestä elementtejä, joista esimerkkinä on vertaus Jerusalemissa sijaitsevan Salomon temppelin Kalliomoskeijaan. Sulttaani Süleyman vertasi itseään lähinnä viisaaseen Juudaan ja Israelin kuninkaaseen Salomoon. Moskeija ei ole yhtä valtava kuin Hagia Sofia, mutta se on silti erittäin suuri. Kun astut sisään valoisaan, avaraan tilaan, näet, että sisäosat ovat oikeastaan paremmin säilyneet kuin useimmissa Istanbulin moskeijoissa. Laattoja on käytetty tavanomaista vähemmän, ja myös valkoista puuta on käytetty säästeliäästi. Suuntaa länsipuolen suurelle sisäpihalle, jonka jokaisessa nurkassa on minareetti. Pääkupoli kohoaa 53 metrin korkeuteen, ja rakentamisensa aikoihin se oli korkein rakennus koko ottomaanivaltakunnassa. Moskeijan alueella toimi myös sairaala, lääkärikoulu ja peruskoulu. Olet tervetullut vierailemaan ravintolassa ja moskeijan höyrykylpylässä. Moskeijan takana olevassa puutarhassa sijaitsevat Süleymanin hänen vaimonsa Roxelanan haudat. Usean ottomaanisulttaanin pääarkkitehtinä toimineen Mimar Sinanin hauta sijaitsee lähellä, aivan moskeijan muurien ulkopuolella.Süleymaniyen moskeija on avoinna vierailijoille joka päivä, eikä moskeijaan ole sisäänpääsymaksua. Moskeija ei ole pelkästään turistinähtävyys vaan se toimii yhä alkuperäisessä tarkoituksessaan, joten muita kuin muslimeja kehotetaan välttämään vierailua moskeijassa rukoushetkien aikana. Rukoushetket järjestetään viisi kertaa päivässä ja perjantai-iltapäivisin. Niitä edeltää kauittimista kaikuva kutsu rukoukseen.